sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Muistojen nurmikko

Muistot, mitä ne on? Ne on ehkä elämän takana oleva aikaa mitä enää ei eletä eikä palata takas…

Aina on jollain ihmisell kävelevä muisto, henkilö tai sen silmät joo muistuttavat niistä, paikat, kadut jopa biisi mikä on aina saanu ihmisiä miettimän mitä oli ennen hyvinä aikoina..

Itselle ehkä paras muisto Chorale – Univiidakko ja sen jälkeiset kuukaudet joita vieläki kelaan, niihin ei palata vaan tehdään niiden takia kaikkea että voidan olla sen ihmisen kaa hyvissä väleissä kenen kanssa oli oikeasti ehkä maailman parhaimmat muistot rakkaudessa.

Mutta jos muistot tulevat vielä syvemmältä sydämestä, esim ukki ja mummi joita ei ole, nii sit mietin aina mitä mä unohdin kertoa tai sanoa tai tehdä, mietin aina sanoinko niille että mä rakastin niitä.. Mutta jos kuuntelen yksinäni Vometron – Missä sä oot biisin, niin aina se saa itkettää mua.

Muistot vanhemmista on aina ollut kans rakkaita, lapsena aina sai olla niiden kaa jossai ja tehdä jtn, mutta sit ku kasvaa aikuisemmaks nii niide kaa aina tehdä samoja juttuja tai jutellaa..

 

Mutta muistoja ei unohdeta, koska ne on tärkeetä <3

Nyt tai ei koskaan!!!

Ensin luultu että ok otettu ja kiva fiiliis ja jne, mut sit ku mietti tarkemmi nii pitää joo vähentää koska olot on aika huonot käytön jälkeen.. elämä menee vaa vituiks, kuutamolla ei jaksaa olla eikä tiedä silloi miss meet mitä teet..

Taukoa ja pitkää sellaista, että elämä hymyilis =)