Kait joskus joku pysähtyy ja mietti, ketkä elämässä on ne luotettavat ja rakkaat tärkeet ihmiset..
Vaikka oma rakas on aika tärkee, mutta itse nyt puhun ihan vielä läheisemmistä..
Sit ku ne on avun tarpeessa, kuka niitä hoita, kuka niistä pitää huolta??
Siinä se just onkin, ei kukaan.. Jos emme me auta omia läheisiä ja vanhempia..
Mutta nuorena emme mieti sellaisia, ne jelppaa meitä ja mikäs siin, meill on kaik ok..
Mut jos mietittäis oikeasti tota juttua nii ehkä sydän sanno sen mitä pitäs sanoa nyt..
Läheisiä ja vanhempia pitäs pienestä pitäen autta ettei niille tuu sellaist että miten sit ku ollaan vanhoi..
Jättävätkö lapseet huolehtimasta meidät ku tarvitaan apua vai unohtavatko he meitä..
Siinä teille miettimistä, niille ketkä ei mieti vielä noi pitkälle..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti